Emerging-SRM-trends-web-hero-image

Toimitusketjujen riskienhallinnan uudet trendit

Toimitusketjujen riskienhallinnassa oli vielä noin 5–10 vuotta sitten huomattavan erilaisia vaatimuksia kuin nykyisin. Painopiste oli pääasiassa kustannustehokkuudessa ja toimittajiin liittyvien taloudellisten riskien selvittämisessä. Kiihtyvä globalisaatio ja sääntelyn monimutkaistuminen ovat kuitenkin asettaneet uusia vaatimuksia yrityksille ja toimitusketjujen riskienhallinnalle. Dun & Bradstreetin tutkimuksen mukaan 69 prosenttia hankintavastaavista on huolissaan globalisaation mittakaavasta ja monimutkaisuudesta.

Sekä compliance- että hankintatiimeihin kohdistuu näiden muutosten myötä paineita sopeutua jatkuvasti kehittyviin riskeihin eri markkinoilla. Asiantuntijamme Christian Elkjaer esitteli tammikuussa Helsingissä järjestetyssä tapahtumassamme kolme keskeistä uutta toimitusketjujen riskienhallinnan trendiä, jotta voit pysyä näiden nopeiden muutosten tasalla.

  1. Kyberturvallisuusriskit

    Pandemioiden ja geopoliittisten konfliktien tapaan myös kyberhyökkäysten lisääntyminen voi heikentää toimitusketjuja ja tehdä hallaa yrityksen maineelle. Esimerkiksi tekoälypohjaisten kyberhyökkäysten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tämä kehityssuunta on yrityksille hälyttävä, sillä perinteiset keinot torjua kyberturvallisuusuhkia eivät enää tahdo pysyä jatkuvasti kehittyvien tekoälyhyökkäysten tasalla.

    Monet yritykset jakavat dataa kolmansien osapuolten kanssa. Tällöin yritys on riippuvainen toisen yrityksen kyberturvallisuusriskien hallinnasta datan suojaamisessa ja kyberuhkien estämisessä. Euroopan unioni valmistelee kyberkestävyyssäädöstä, jonka on tarkoitus vahvistaa kyberuhilta suojautumista. Sen odotetaan astuvan voimaan myöhemmin tänä vuonna. Sen jälkeen yritysten tulee varmistaa 36 kuukauden kuluessa, että ne noudattavat uusia säädöksiä.

    Yritykset voivat suojautua kyberhyökkäyksiltä myös noudattamalla tiettyjä parhaita käytäntöjä. Yksi niistä on potentiaalisiin toimittajiin ja olemassa oleviin liikekumppaneihin liittyvien riskien selvittäminen. Yritykset voivat esimerkiksi etsiä liikekumppaneihin vaikuttaneita poikkeamia yritystietokannoista ja mediaraporteista. Lisäksi yritysten on koulutettava työntekijöitään jatkuvasti, jotta he pystyvät tunnistamaan kyberuhat ja ymmärtävät, miten heidän tulee toimia mahdollisissa hyökkäystilanteissa.

  2. Ilmastoriskit

    Viime vuodet ovat osoittaneet hyvin, kuinka alttiita globaalit toimitusketjut ovat sään vaihteluille. Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin Review of Maritime Transport ‑raportissa todetaan, että kuljetettavan rahdin paino on liki kolminkertaistunut 1980-luvulta. Samassa ajassa konttikuljetusten määrä on kasvanut 0,1 miljardista tonnista 1,85 miljardiin tonniin.

    Maailmankauppa on siis yhä riippuvaisempi vesikuljetuksista. Maailman talousfoorumi onkin todennut, että noin 90 prosenttia tuotteista kulkee nykyään vesiteitse. Viime kesien helteiden takia monet vesiväylät ovat kuitenkin kärsineet pahasta kuivuudesta. Kun vedenpinta laskee tietyillä alueilla liian alas, konttialukset eivät pysty kulkemaan tavallisia kauppareittejä pitkin. Se puolestaan aiheuttaa häiriöitä toimitusketjussa. 

    Luonnonkatastrofien määrä on kasvanut viime vuosina, joten yritysten on vähitellen ryhdyttävä arvioimaan luonnonkatastrofien vaikutuksia toimitusketjuihinsa. Yritysten tulisi pohtia muun muassa seuraavia asioita:

    • Sijaitseeko jokin yrityksen toimittajista alueella, jossa esimerkiksi kuivuuden tai maastopalon riski on tavallista suurempi?

    • Onko jokin yrityksen toimittajista riippuvainen toisesta toimittajasta alueella, jossa on suuri ilmastoriski?

    Yhä useammat eurooppalaiset yritykset harkitsevat nyt toimintansa keskittämistä lähialueille, jotta ne voivat suojata toimitusketjujaan erilaisilta häiriöiltä. Esimerkiksi koronapandemian aikana tuontirakenteita siirrettiin Aasian maista Eurooppaan, kun eurooppalaiset yritykset ryhtyivät tiivistämään toimitusketjujaan. Näin ne pyrkivät saamaan toimitusketjut paremmin hallintaansa ja ennakoimaan riskejä. Yritysten odotetaan jatkavan toimitusketjujensa keskittämistä lähemmäs, kun ilmastoriskit kasvavat.

  3. ESG-riskit

    Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien riskien eli ESG-asioiden seurannasta ja hallinnasta on tullut yhä tärkeämpää. Kun toimitusketjuilla on pienet ESG-riskit, ne pienentävät yrityksen hiilijalanjälkeä ja maineriskiä sekä vaikuttavat myönteisesti myös yrityksen liiketoimintatuloksiin. 

    Esimerkiksi Dun & Bradstreetin tutkimuksessa havaittiin, että 79 prosenttia yritysjohtajista pystyy tunnistamaan kasvumahdollisuuksia entistä aikaisemmin käyttämällä ESG-dataa. Lisäksi 75 prosenttia oli huomannut, että ESG-riskistrategia oli auttanut pienentämään kustannuksia. Vastaajista 72 prosenttia oli puolestaan huomannut sijoitussalkun tuottokyvyn parantuneen.  

    ESG on myös yhä tärkeämpi kilpailuvaltti yrityksille. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia yritysten ympäristövaikutuksista, ja monet työmarkkinoilla olevat haluavat töihin yrityksiin, jotka vaikuttavat ympäristöön myönteisesti. ESG-tulokset voivat myös vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin hankkia pääomaa. Esimerkiksi rahoituslaitokset pitävät yritysten sitoutumattomuutta ESG-asioihin tyypillisesti riskitekijänä. 

    Koska ESG-sääntely lisääntyy jatkuvasti, yritykset haluavat hallita ESG-riskejään paremmin teknologian, datan ja analytiikan avulla. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Seitsemän kymmenestä kyselyymme vastanneesta mainitsikin, että heidän yrityksissään käytetään ESG-datan hallintaan vielä laskentataulukoita ja sähköpostia. 

    Kun yritys löytää luotettavan ESG-dataresurssin, joka voidaan yhdistää yrityksen omaan dataan automaattisesti, ESG-riskinhallinnan seuranta helpottuu huomattavasti. Automatisoituun, edistyneeseen ESG-dataan ja analytiikkaan panostaminen tuottaa yrityksille ansaittuja tuloksia.

Riskeihin sopeutuminen – Christianin kolme vinkkiä

  1. Kattava datapohjainen strategia – Kun toimitusketjun riskienhallinta sisällytetään datapohjaiseen strategiaan, toimittajien hallinnasta tulee luonnollinen osa päivittäistä työtä.

  2. Kouluttaminen – Tiedon jakaminen henkilöstölle ja kaikille sidosryhmille on keskeinen osa riskienhallintaa. Työntekijöiden sitoutuminen paranee, kun yrityksessä on kiteytetty, miksi riskienhallinta on tärkeää, mistä työntekijät voivat saada apua ja miten riskejä voi tunnistaa.

  3. Tarkastukset – Kun yrityksessä on selkeät riskienhallintaprosessit, prosessien toimivuus on selvitettävä tarkastuksilla. Tarkastuksissa voidaan myös selvittää, ovatko olosuhteet muuttuneet ja onko strategiaa vielä hiottava.

Raportti: ESG toimitusketjujen riskienhallinnassa

Chartis Research ja Dun & Bradstreet haastattelivat yhdessä Euroopan johtavia toimitusketjujen ammattilaisia. Tässä syväluotaavassa raportissa perehdytään ESG-riskienhallinnan uusimpiin trendeihin sekä esitellään parhaita käytäntöjä ja yrityscaseja. Lataa raportti ja lue lisää!

Lue raportti