Maksuhäiriöillä ja luottotiedoilla on edelleen mystisen pelottava maine. Luottotiedot mielletään hyvin negatiiviseksi asiaksi – erheellisesti – sillä noin 80% yritysten luottotiedoista on positiivisia.
Yrityksellä voi siis olla maksuhäiriö, joka sananmukaisesti on häiriö, jonka voi korjata. Kauppalehti taannoin ihmetteli: ”Outo kuvio – Cargotec Finlandille maksuhäiriö”. Kyseessä olikin normaalia häiriötä suurempi (69.964€) häiriö, mutta joka tapauksessa pörssiyhtiö Cargotecin ilmeisesti ensimmäinen maksuhäiriö kautta aikojen. Myös Nokialla on ollut maksuhäiriöitä. Ja Lemminkäisellä. Ja aika monella muullakin kunniallisella yhtiöllä, eikä näiden yritysten konkurssi aina ole välttämättä kovin lähellä.
Tämä ei tarkoita sitä, että yrityksen maksuhäiriöiden merkitystä pitäisi aliarvioida, mutta erehdyksiäkin sattuu ja häiriötä pitäisi arvioida ko. yhtiön kokonaisuus huomioiden. Yksittäisen maksuhäiriön merkitystä ei pidä liioitella. Skeptisyys on varmasti paikallaan, kun tehdään bisnespäätöksiä, mutta pelkästään maksuhäiriöön tai tietomäärältään joskus vähäiseen maksuviiveeseen perustuva kielteinen arvio voi johtaa siihen että kauppaa menee ohi. Tarkoitushan ei ole luottotappioiden minimointi vaan optimointi!
Maksuhäiriö on vain pieni osa luottotietoa, jossa arvioidaan ja analysoidaan myös yrityksen taloustietoja, taustatietoja, toiminnan tietoja ja muita maksutapatietoja. Yritys voi siis saada positiivisen (A, AA tai AAA)-luokituksen vaikka rekisteröity maksuhäiriö löytyisikin. Toisaalta yritys voi joutua huonoimpiin B- tai C-luokkiin ilman julkisia merkintöjä.
Yritysmaksuhäiriön kaiken kauhistuttava ja tuomitseva voima on viime vuosina heikentynyt muun muassa sen takia, että suomalaisten ja ulkomaalaisten yhtiöiden maksukäyttäytyminenkin on tullut kansainvälisemmäksi. Jos yhtiön palvelukeskus ja sen ihmiset ovat Intiassa, niin voi olla että suomalainen maailman paras maksumoraali ja –nopeus, ei ole välttämättä Mumbain yksikön henkilöstön korvien välissä.
Keskieurooppalainenkin maksutapa odotuttaa ensin 30 päivää ja vasta sen jälkeen edes harkitaan maksamista. Sitä mañana-meininkiä emme soisi Suomeen, mutta maailma muuttuu. Esimerkiksi Nokia maksaa laskunsa Suomessa keskimäärin noin 4 viikon viiveellä ja välillä lipsahtaa maksuhäiriömerkinnänkin puolelle. Cargotec Finland hoitaa maksunsa keskimäärin viiden päivän viiveellä.
Kuluttajien osalta tilanne on hankalampi, sillä kuluttajista on yleensä tietoa käytettävissä niukasti. Tämä tarkoittaa sitä, että maksuhäiriön negatiivinen merkitys esim. luottopäätöstilanteessa kasvaa vääjäämättä koska muuta, positiivisempaa tietoa ei ole käytettävissä. Kuluttajista puhuttaessa maksuhäiriö tai häiriöttömyys tarkoittaa lähes samaa asiaa kuin kuluttajan luottotieto. ”Luottotiedot meni” tai ”Luottotiedot kunnossa” ovat lausahduksia, joita kuulee monissa eri yhteyksissä. ”Meni”-yhteyksissä voidaan luullaan, että vuokranantaja tulee välittömästi hakemaan avaimet pois ja Alepassakin aletaan katsella vinoon. Kuluttajan maksuhäiriö (aikuisväestöstä noin 7%:lla) ei muuta eloa välttämättä paljoakaan. Uusien luottositoumusten tekeminen kyllä yleensä hankaloituu.
”Luottotiedot kunnossa”-sanonnalla tarkoitetaan yleensä, sitä ettei maksuhäiriöitä ole. Tätä sanontaa käytetään myös yrityksistä puhuttaessa, kuten Hesarissa pari viikkoa sitten, jolloin toimittaja kertoi Kirkkonummen kunnan valitseman urakoitsijan maksuhäiriöistä. Toimittaja totesi, että nyt urakoitsijalla on maksuhäiriöitä vaikka ”vielä keväällä kaikki oli hyvin”. Suurella todennäköisyydellä keväälläkään kaikki ei ollut kovin hyvin, yritys oli vain toistaiseksi maksuhäiriötön.
Tavallinen kansalainen saattaa luulla, että luottotietoyhtiöt ( Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy) tietävät, kaiken sairaskertomuksista kengännumeroon, mutta todellisuudessa kuluttajista on toistaiseksi saatavilla faktatietoa vähemmän kuin yrityksistä. Positiivinen luottotieto kuluttajasta, jota Suomessa ei vielä ole, olisi omiaan parantamaan kuluttajan luotonsaantimahdollisuuksia – vaikka sitten jokin maksuhäiriö olisikin.