ESG on termi, jolta yritykset eivät ole voineet välttyä viimeisten vuosien aikana. Toimitusketjun ESG riskien tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää resilienttien liikesuhteiden luomiseksi ja luotettavan ja kattavan tiedon hankkiminen on monelle olennaista läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Miten toimitusketjujen vastuullisuutta voi todentaa ja mistä löytää luotettavaa tietoa oman toiminnan tutkimiseen? Rambollin juristi Netta Skön alleviivaa myös tulossa olevia säännöksiä, jotka ennestään korostavat ESG:n tärkeyttä: ”EU:ssa rakennetaan nyt voimakkaasti vastuullisuussääntelyä sillä on todettu, että globaaleissa toimitusketjuissa on ongelmia. Regulaatio tulee olemaan todella tiukkaa mutta maailma ei muutu hetkessä – muutoksen tarvitaan työkaluja.”
Katso koko video alta ja kuule Netta Skönin ja Dun & Bradstreetin myyntijohtaja Pasi Leinon ajatuksia ja suosituksia vastuullisuuteen ja sen mittaamiseen liittyen.
ESG: mitä se on, mihin se on menossa ja miten vastuullisuutta voi todentaa?
Mitä ESG on?
”ESG on vastuullisuustyötä ja sen mittaamista ennen kaikkea. ESG:lle ei ole virallista juridista määritelmää, mutta meille ESG tarkoittaa vastuullisuustyön konkretisointia erilaisilla mittareilla. ESG on tärkeä askel kohti yritysten läpinäkyvyyttä ja sitä, miten oikeasti kerrotaan yrityksen toimien vaikutuksesta ympäristöön ja sosiaalisiin tekijöihin”, Netta Skön sanoo.
Vastuullisuuteen kuuluu ESG:n eri osa-alueet eli ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa, joista lyhenne tulee (Environmental, Social, Governance). ESG:n avulla voidaan tutkia sitä, miten yritykset ottavat toiminnassaan huomioon ympäristön, ihmiset ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat kuten hallituksen riippumattomuuden ja veronmaksun. Eettisesti toimivien kumppanien valinta on yrityksen menestymisen kannalta entistä tärkeämpää. Toimimalla vastuullisesti yritykset, paitsi edistävät liiketoimintaansa, pienentävät omia riskejään ja parantavat resilienssiään. Dun & Bradstreetillä on globaalin datan asiantuntijana luonnollinen asema myös vastuullisuusdataan liittyen. ”G eli Governance on se mitä olemme tehneet jo toistasataa vuotta mutta nyt maailman muuttuessa, ja asiakkaiden toiveita kuunnellen, olemme ottaneet yhä enemmän haltuun myös S:än ja E:n koko ESG-paletista. Haluamme auttaa asiakkaitamme pääsemään yhä konkreettisemmin kiinni vastuullisuuteen”, myyntijohtaja Pasi Leino Dun & Bradstreetiltä kertoo.
Vaikka säädökset lisääntyvät jatkuvasti ja ESG-data kehittyy vauhdilla, liittyy ESG:hen kuitenkin haasteita. ”Regulaatio lisääntyy todella paljon, mutta vieläkään ei saada kiinni sitä, että raportoivatko yritykset vertailukelpoisesti ja oikeita asioita oikeaan aikaan”, Netta Skön summaa ESG:n ongelmia. Vastuullisuusraportoinnin viitekehyksiä on valtava määrä, jopa satoja, mutta useimmat suuret yritykset käyttävät noin viittä yleisintä. Suuri ongelma on kuitenkin se, että nämä viitekehykset ovat sääntelyn ulkopuolella. Tämä aiheuttaa sen, että viitekehysten piirissä raportoidut tiedot eivät ole vertailukelpoisia keskenään ja yritykset voivat käytännössä valita juuri raportointihetkeen sopivat standardit. Netta Skön kertoo kuitenkin, että tilanteeseen ollaan puuttumassa: ”Sääntelyä on tulossa EU:n tasolta yritysten vastuullisuuteen liittyen. Tarkoituksena on standardisoida raportointi ja siihen liittyvät tiedot, jotta ESG-tietoja voidaan todentaa.”
Miten toimitusketjua voidaan valvoa?
Tulossa oleviin säännöksiin liittyy monilla yrityksillä datan hankkimisen vaikeus. Miten päästä kiinni koko toimitusketjun vastuullisuusdataan, kun mukana on paljon yrityksiä, joilla ei ole mitään raportointivelvollisuutta?
”Meillä suuri vahvuus on ESG-datan globaali kattavuus. Pystymme tarjoamaan harmonisoitua ja verifoitua dataa niin, että yritysten on mahdollista tarkastella koko toimitusketjuaan globaalilla tasolla. Datapisteitä, joita meillä on, on esimerkiksi ympäristörikoksista, oikeustuomioista, vesien pilaamisesta ja CO2-päästöistä”, Pasi Leino kertoo ESG-datan mahdollisuuksista. Lisäksi tärkeää on ESG-tietojen todentaminen. Sen sijaan, että yritys olisi riippuvainen siitä, mitä muut yritykset toimitusketjussa itse kertovat, tietoa voidaan verrata ja todentaa globaalia dataa vasten. ”Tuomalla systematiikkaa ja tekoälyä prosessiin voidaan varmistaa se, ettei yritys toimi täysin sitä vastoin, mitä he itse raportoivat”, Pasi Leino summaa. Poikkeamien selvittäminen isosta datamassasta on se, missä etenkin tekoälyä käytetään ESG-datan osalta.
Ihmisten rooli suhteessa ESG-dataan on kuitenkin oleellinen.”Vastuullisuusraportoinnin lisäksi ihmisten rooli vastuullisuusstrategiatyössä ja sen sitomisessa laajempaan kontekstiin on tärkeä. Olennaisuusanalyysi on osa tätä kokonaisuutta ja aina ihmisten työn lopputulos, jossa tärkeimmät kohdat tehdään yhteisinä valintoina”, Netta Skön kertoo.
Kilpailuetua vastuullisuudesta
ESG:n tärkeys tulee esille kysynnän räjähdysmäisenä kasvamisena niin asiantuntijapalveluille kuin ESG-datallekin. Toimialakohtaiset erot maturiteetin suhteen ovat kuitenkin suuria, osittain myös datan saatavuudesta riippuen. Kasvavat vaatimukset läpinäkyvyydestä nostavat kuitenkin ESG:n prioriteettilistojen kärkeen niin pienissä, kuin suurissakin yrityksissä. Pasi Leino nostaa myös esiin korrelaation vastullisuuden ja yrityksen kaupallisen menestyksen kanssa: ”Tekemämme tutkimuksen mukaan yritykset saavat jopa kilpailuetua vastuullisuudesta. Taloudellinen menestys ja vastuullisuus kumpuavat tietyllä tavalla samoista lähteistä.” Netta Skön antaa esimerkkinä myös vihreiden tuotekategorioiden luomisen lisäarvon tuottajina. Rahoituksen saaminen ja maineriskit, tai niiden välttäminen, ovat myös positiivisia puolia, joita yritykset saattavat saada tehokkaasta vastuullisuustyöstä.
Mistä aloittaa ESG-työ?
Netta Skönin mukaan aloittaa voi hyvinkin kevyesti. Vastuullisuusstrategia on hyvä aloituspaikka, jossa voidaan tutkia sitä, mikä organisaatiolle on tärkeää, mitä tietoa on saatavilla ja mihin tulokulmiin halutaan panostaa. Seuraava askel on olennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan sidosryhmien ja yhteiskunnan odotukset mutta myös se, mitä maailman tapahtumat tarkoittavat organisaatiolle itselleen. Pasi Leino kertoo, että usein liikkeelle voidaan lähteä myös tutkimalla yrityksen toimittajia ja arvioimalla omaa tilannetta verrattuna muihin, esimerkiksi selkeällä ”kuumemittarimallilla.” Netta Skön korostaa kuitenkin, ettei vastuullisuustyö ole lineaarinen prosessi, vaan kehä, joka toistaa itseään. Mukaan voi myös hypätä missä kohtaa tahansa eli vastuullisuutta ei oikean paikan odottamisen vuoksi kannata lykätä.
Viherpesua vai oikeaa tietoa
Viherpesua on informaatiotulvassa haastavaa havaita. ”Informaation määrä on valtava, ja viherpesun tunnistaminen on todella vaikeaa. EU:n tasolla tähän on onneksi myös puututtu ja säädöksiä on tulossa siihen liittyen, millaisia väittämiä yritykset voivat tehdä”, Netta Skön kertoo. Pasi Leino nostaa esiin benchmarkkauksen tärkeyden viherpesun estämisessä ja datan hyödyntämisen siihen, että nostetaan esiin ristiriidat yrityksen viestinnässä ja sen vastuullisuuden todellisuudessa: ”Datan avulla voidaan tutkia, puhuvatko kommunikaatio ja dataa samaa tarinaa vai tulekoo kerrontaan mutkia.”
ESG:n tulevaisuus
ESG kokonaisuutena on vielä matkansa alkupäässä. Regulaation ja säädösten keinoin matkaa taitetaan asteittain, jotta yritykset ehtivät mukaan ilman, että vaatimusten haastavuus lannistaa totaalisesti. Tulevaisuuden fokusalueet tulevat Netta Skönin mukaan olemaan biodiversiteetin katoamisen estämisessä. Datan osalta kehitys on nopeaa ja uusia teemoja ilmestyy jatkuvasti, osin myös siitä riippuen, missä maailmanosassa ollaan. ”Odottamattomat asiat heiluttavat vastuullisuutta aivan eri tavalla kuin kukaan olisi osannut odottaa: yllättävää on ollut esimerkiksi koronan myötä se, mitä ympäristöpäästöille tapahtui, kun kaupunkeja esimerkiksi Kiinassa laittettiin kokonaan kiinni”, Pasi Leino kuvaa globaalien tekijöiden vaikusta vastuullisuuteen. ESG:n osalta syytä toiveikkuuteen on, mutta työ on aloitettava heti.
