Yhdysvallat nousi Saksan ohi Suomen suurimmaksi vientimarkkinaksi

Yhdysvallat on noussut Saksan ohi Suomen suurimmaksi vientimarkkinaksi viennin arvolla mitattuna, selviää Dun & Bradstreetin vuoden 2025 tulli- ja kauppadataan perustuvasta analyysista. 

Suomen vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 11,1 prosenttia 7,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuonna 2025. Vienti Saksaan puolestaan supistui 9,6 prosenttia 7,3 miljardiin dollariin. Samaan aikaan Yhdysvaltoihin suuntautuvien konttikuljetusten määrä väheni 25 prosenttia, mikä kertoo Suomen kauppavirtojen muutoksesta: viennin arvo kasvaa, mutta fyysiset kuljetusmäärät eivät kasva samassa tahdissa.

Yhdysvallat on näin ohittanut Saksan viennin arvossa, mikä on selkeä merkki siitä, että Suomen kaupparakenne on muuttumassa aikana, jota leimaavat kasvavat tullit ja toimitusketjujen uudelleenjärjestely.

– Suomen muutos on erityisen merkittävä, koska moni vientiyritys on pitkään rakentanut kasvuaan Keski-Euroopan teollisen kysynnän varaan. Kun viennin arvo kasvaa ja Suomen vienti suuntautuu entistä enemmän Euroopan ulkopuolisille markkinoille, myös riskiprofiili muuttuu. Yritysten on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten tullit ja geopoliittinen kehitys vaikuttavat niiden liiketoimintaan, sanoo Dun & Bradstreetin maajohtaja Sari Uusitalo. 

Suomen kauppavirrat jakautuvat aiempaa monipuolisemmin

Saksa on pitkään ollut yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista, erityisesti teollisuuden näkökulmasta. Yhdysvaltojen nousu Saksan ohi viennin arvossa merkitsee siksi siirtymää pois perinteisestä eurooppalaisesta ytimestä ja vaikuttaa siihen, miten suomalaisyritykset rakentavat toimitusketjujaan ja markkinastrategioitaan. Myös vienti muille markkinoille kasvoi vuonna 2025: vienti Puolaan lisääntyi 14,6 prosenttia ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan 13,3 prosenttia.

Kehitys viittaa siihen, että Suomen vienti ei enää keskity yhtä vahvasti perinteisille Keski-Euroopan teollisuusmarkkinoille, vaan jakautuu aiempaa laajemmin eri alueille. Se voi luoda uusia kasvumahdollisuuksia, mutta edellyttää samalla yrityksiltä kykyä hallita monimutkaisempaa riskikenttää, jossa valuuttakurssit, kauppapolitiikka, tullit ja geopoliittiset jännitteet korostuvat.

– Keski-Eurooppa on pitkään ollut suomalaisen viennin keskus. Kun kauppa nyt jakautuu useammille markkinoille, sekä mahdollisuudet että toimintaympäristön monimutkaisuus lisääntyvät. Tämä asettaa entistä suurempia vaatimuksia sille, miten yritykset johtavat toimitusketjujaan ja toimivat eri markkinoilla, Uusitalo sanoo. 

Viennin arvo kasvaa, vaikka konttimäärät vähenevät

Analyysin keskeinen havainto on, että Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin arvo kasvoi samalla, kun konttikuljetusten määrä väheni 25 prosenttia. Tämä osoittaa, että viennin arvo ja kuljetusmäärät kehittyvät eri suuntiin.

Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle kehitys on olennainen signaali. Se voi viitata siihen, että viennin arvo painottuu aiempaa enemmän korkeamman jalostusarvon tuotteisiin ja toimituksiin, joissa yksittäisen lähetyksen arvo on suuri mutta fyysinen volyymi pienempi. Se voi myös kuvastaa sitä, miten yritykset sopeuttavat toimitusketjujaan tilanteessa, jossa kustannukset, tullit, läpimenoajat ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttavat siihen, miten tavaroita valmistetaan, kuljetetaan ja varastoidaan.

Yrityksille ja päättäjille tämä tarkoittaa, että perinteiset mittarit, kuten kuljetusmäärät, eivät enää anna kattavaa kuvaa kaupan kehityksestä. Konttimäärien lasku ei välttämättä tarkoita viennin heikkenemistä, vaan voi kertoa viennin sisällön, logistiikan ja riskiprofiilin muutoksesta.

– Kuljetusmäärien laskua on helppo tulkita viennin heikkenemisenä, mutta tämä kehitys osoittaa, että kokonaiskuva on monimutkaisempi. Kun viennin arvo kasvaa ja fyysiset tavaravirrat muuttuvat, yritysten on ymmärrettävä, mitä todella viedään, miltä markkinoilta kasvu tulee ja kuinka alttiita toimitusvirrat ovat häiriöille. Juuri tässä kauppadatan, yritysdatan ja riskianalyysin yhdistäminen on ratkaisevaa, Uusitalo sanoo.

Tuonti kertoo muutoksista teollisessa kysynnässä

Myös tuontiluvuissa näkyy merkkejä Suomen talouden muutoksesta.  Koneiden tuonti kasvoi 13,9 prosenttia, kun taas mineraalipolttoaineiden tuontiarvo laski 6,4 prosenttia. Samalla tuonti Taiwanista kasvoi 116,7 prosenttia.

Kehitys viittaa siihen, että teknologian, elektroniikan ja teollisten komponenttien merkitys kasvaa, samalla kun energiaan liittyvän tuonnin suhteellinen merkitys pienenee. 

Suomalaisyritysten kannalta tämä korostaa sitä, että riippuvuudet eivät välttämättä vähene, vaan ne voivat siirtyä uusiin maihin, komponenttiketjuihin ja teknologisiin solmukohtiin. Siksi tuontivirtojen muutokset ovat yhtä tärkeitä seurata kuin vientimarkkinoiden kehitys. 

– Tuontikehitys vahvistaa kuvaa taloudesta, jossa teknologia, investoinnit ja teollinen murros ovat keskeisessä roolissa. Samalla se osoittaa, miten riippuvuudet voivat siirtyä. Kun kauppavirrat muuttuvat nopeasti, yritysten on hahmotettava sekä kasvumahdollisuudet että riskit arvoketjuissaan, Uusitalo lisää.

 

Yhteystiedot medialle

Kaisa Rajala

Viestintäkonsultti, Viestintätoimisto Kaiku

Puh.  040 523 1361 

Sähköposti: [email protected] 

 

Dun & Bradstreet 
Dun & Bradstreet on johtava globaalin liiketoimintadatan ja analytiikan tarjoaja, jonka avulla yritykset ympäri maailmaa voivat optimoida päätöksentekoprosessejaan ja lisätä myyntiään. Perustana on Dun & Bradstreetin Data Cloud ja siitä saatava liiketoimintatieto. Data Cloud ja sen tukemat ratkaisut tuovat asiakkaiden ulottuville dataa ja asiantuntemusta, jotka auttavat edistämään liiketoimintaa kasvattamalla liikevaihtoa, parantamalla katetta, vähentämällä riskejä ja täyttämällä vaatimukset. Vuodesta 1841 lähtien Dun & Bradstreet on auttanut kaikenkokoisia yrityksiä vähentämään riskejään ja löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisätietoja osoitteesta: www.dnb.com/fi-fi/