AAA-luottoluokitus 30 vuotta

Suomen ensimmäinen luottoluokitusjärjestelmä 30 vuotta

Luottokelpoisuudesta kertovat punaiset AAA-logot ovat monille yllättävän tuttuja, vaikka niiden tarkoitusta ei tarkemmin tietäisikään. Kirjaimet viestivät vakavaraisuudesta ja luotettavuudesta, eli ominaisuuksista, joista yhä useampi yritys haluaa kertoa asiakkailleen ja toimittajilleen. Tänä vuonna Suomen ensimmäinen Rating- eli luottoluokitusmalli täyttää 30 vuotta. Korkeimpaan AAA-luokkaan pääsee vain harva yritys. Se on vahva signaali yrityksen onnistumisesta. ”Riippumattoman luokittajan tunnustus helpottaa monen yrittäjän elämää; myönteisiä luottopäätöksiä saa helpommin ja usein paremmilla ehdoilla. Imagollinen merkitys on myös kiistaton logon ollessa hyvin tunnettu,” toteaa Rating-mallin kehittäjä Vesa Kalapuro.

Rating-malli

• Suomen ensimmäinen luottoluokitusjärjestelmä vuodelta 1993.
• Rating- eli luottoluokitusmalli on automaattinen ja jatkuvasti päivittyvä
• Analysoimalla järjestelmällisesti yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota, se arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä velvoitteista.
• Rating-luokitusta päivitetään joka päivä ja se on ajantasaisempi kuin mikään muu luottoluokitus.
• Hyvällä rating-luokituksella varustetun yrityksen luotonsaaminen on helpompaa ja ehdot paremmat. Korkean luottoluokituksen toimittajaan on helppo luottaa.
• Lue lisää perusteista
  

Asiamiehille ja tavarantoimittajille soittelusta automatisoituun malliin

Rating- eli automaattinen luottoluokitus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1993. Kolme vuotta aiemmin Suomeen rantautunut pohjoismaiden vanhin luottotietoyhtiö Soliditet halusi jalkauttaa Ruotsissa kehitetyn mallin myös Suomeen. Toimialana luottotietotoiminta oli 90-luvun alussa melko kehittymätön. Käytännössä luottotietoyhtiöt tietoja hakiessaan olivat yhteydessä mm. paikallisiin asiamiehiin ja tavarantoimittajiin yrityksen maksukykyä selvittäessään. Tiedot saatuaan yritystutkija loi tiedoista luottotietoraportin, jonka normaali toimitusaika oli noin kaksi viikkoa. Tietokantoja ei ollut ja työ oli varsin manuaalista mikä tarkoitti myös sitä, että tiedot saattoivat olla varsin subjektiivisia ja ne vanhenivat nopeasti. Rating-mallilla eli automaattisella luottoluokituksella haettiin luottotietojen raportointiin tehokkuutta, objektiivisuutta ja ajantasaisuutta. Myös käsite ”luottotieto” sai laajemman merkityksen. ”Siihen aikaan maksuhäiriöt ja luottotiedot olivat synonyymejä ja ajattelu kapeaa. Luottotieto-käsitteestä uupui positiivinen vinkkeli. Me painotimme sitä, että luottotieto on laajempi käsite ja sihen kuului muitakin osioita kuin maksuhäiriöt”, Kalapuro kuvaa ajatusmaailmaa 90-luvun alussa.

Raamit Rating-mallin luomiseen olivat samat kaikissa Pohjoismaissa. Malleja kuitenkin täydennettiin maakohtaisesti perustuen niihin tietoihin, joita kustakin maasta oli saatavilla. Rating-luokkia oli, ja on yhä edelleen, seitsemän AAA:sta C:hen, ja malli nojaa neljään pääongelmaan eli rating-perusteeseen: yrityksen taustaan, talouteen, toimintaan ja maksutapaan. Suomesta kehitystyössä olivat mukana alkuvaiheessa Vesa Kalapuron lisäksi Kenneth Halin ja Jouni Suominen.

Kaupparekisterin tullessa sähköiseen muotoon 90-luvulla päivittäin saatavien yritystietojen määrä moninkertaistui. ”Yhtäkkiä meillä olikin yritystietokanta, jossa olivat kaikki kaupparekisteriin merkityt yritykset ja niiden ajantasaiset rekisteritiedot. Myös yritysten maksuhäiriötiedot olivat kattavasti käytettävissä”, Vesa Kalapuro kertoo kehitysaskeleista. Seuraavassa vaiheessa osakeyhtiöiden julkaisemat tilinpäätöstiedot saatiin tallennettua mikrofilmeiltä. Kontaktien avulla Virosta löytyi yritys, joka niitä alkoi tallentamaan.  Perintäyhtiöiden trattaperintätiedot saatiin nyt kattavasti kuten myös YTJ-tiedot. Lisäksi yhteistyökumppaneiksi tuli useita suuryrityksiä, jotka toimittivat ns. Paydex-tietoa eli yritysasiakkaidensa ajantasaista laskutason maksutapatietoa konekielisessä muodossa. Kilpailevilla yrityksillä ei ollut yhtä kattavia tietoja.

”Tämän jälkeen kehitys on ollut valtavaa. Oma maksuhäiriörekisteri oli investointina merkittävä, mutta tässä ei oltaisi tänä päivänä ilman sitä”, Kalapuro toteaa.

Bongorummut, sähköbasso, kitara ja Rating-malli

”On ollut upeaa, että ratingstä on tullut valtava hitti. Se oli aikanaan ensimmäinen laatuaan ja erosi täysin kilpailijoiden metodeista. Se oli todellinen Sinisen Meren strategian mukainen hanke”, Vesa Kalapuro kertoo  Rating-mallin alkuvaiheista. ”Alkuaikoina postitimme kaikille AAA-luokan yrityksille sertifikaatit ja siitä tuli mahtava ilmiö, josta sanomalehdet ympäri maan kirjoittivat ja josta yrittäjät kokivat valtavaa ylpeyden tuntoa. Suhtautuminen luottoluokituksiin oli hienoa, ja se oli jotain mitä kukaan ei aikaisemmin ollut tehnyt. Paljon teimme tuona aikana asioita ensimmäisinä ja muut seurasivat perässä.” Henkilökohtainen yhteys rating-malliin liikuttaa kehittäjää vielä tänäkin päivänä: ”Edelleen kun esimerkiksi jossain kaupassa tulee AAA-logo vastaan niin kyllä se lämmittää sydäntä.”

Muita huippuhetkiä rating-mallin osalta on ollut itse mallin teko ja etenkin loppusäännöstön valmiiksi saattaminen. ”Pitkälle viikonlopulle kehitystyöhön mukaan lähtivät bongorummut, sähköbasso ja kitara. Päivät väännettiin säännöstöjä ja illat jammailtiin,” Kalapuro kertoo. Lisäksi legendaariset asiakasjuhlat, Rating Rock -tapahtumat, ovat olleet vuosien varrella succée jossa myöskin musisointi on ollut isossa roolissa. Esiintyjät ovat aina koostuneet henkilökunnasta. 

Luottoluokitus edelleen tärkeä todiste yrityksen luotettavuudesta

Vesa Kalapuro näkee hyvän luottoluokituksen edelleen tärkeänä mittarina yrityksen luotettavuudesta, etenkin nykyisinä epävarmoina aikoina. Tulevaisuutta Kalapuro ennustaa varovaisesti: ”Nykyinen maailmantilanne on täysin uusi. Pelisäännöt voivat muuttua yllättäenkin. Ennen hoettiin, että valtionyhtiöt ovat luottokelpoisuudeltaan varmoja kohteita, mutta sekin väite on todistettu ajan saatossa vääräksi. Yhä edelleen Rating-mallin kvalitatiivinen luonne on sen vahvuus. Myös yksittäisille yrityksille malli on reilumpi kuin puhtaasti tilastollinen malli.”

Vaikka malli pyöreitä täyttääkin, sen kehitys jatkuu entiseen tahtiin. Vesa Kalapuroa ja muita suomalaisen Rating-mallin kehittäjiä on kuitenkin kiittäminen siitä, että tuhannet suomalaiset yritykset ovat pystyneet osoittamaan toimintansa luotettavuutta ja riskittömyyttä niin asiakkaille, luotonantajille kuin toimittajilleen. 

Lue lisää:

Rating-, konkurssi- ja maksuhäiriötilastot

Mitä vaaditaan, että yritys nousee korkeimpaan AAA-luokkaan?

Lue lisää luottoluokituksesta