Jaa sivu
Auta verkostoasi oppimaan uutta!
Vuoden 2016 alusta voimaan tullut uudistettu kirjanpitolainsäädäntö asetuksineen on ollut voimassa pian kolme vuotta. Uudistuksen tarkoituksena oli vähentää erityisesti pienten yritysten byrokratiaa ja yksinkertaistaa niiden tilinpäätöksiä koskevia säännöksiä. Samalla kun mikro- ja pienyrityksille säädetyt raportointihelpotukset toivotettiin tilinpäätösten laatijoiden keskuudessa tervetulleiksi, nämä samat helpotukset ovat osaltaan vaikeuttaneet luottoluokittajan työtä.
Merkittävimpiin muutoksiin kuului kirjanpitovelvollisten luokittelu kolmeen tai oikeastaan neljään suuruusluokkaan: mikroyrityksiin, pienyrityksiin ja suuryrityksiin; lisäksi pien- ja suuryrityksen väliin jää vielä nimeämätön kokoluokka. Kirjanpitovelvollisen suuruusluokka määräytyy liikevaihdon, taseen loppusumman ja keskimääräisen henkilöstön määrän perusteella. Keskityn tässä mikro- ja pienyrityksiin, koska luottoluokitusmielessä olennaisimmat muutokset uuden lainsäädännön myötä kohdistuvat nimenomaan näiden kokoluokkien yrityksiin. Alla olevat raja-arvot koskevat päättynyttä ja sitä edeltänyttä tilikautta.
Mikroyritys | Pienyritys | |
Liikevaihto | 0,7 M€ | 12,0 M€ |
Taseen loppusumma | 0,35 M€ | 6,0 M€ |
Henkilöstö keskimäärin | 10 | 50 |
Enintään yksi voi ylittyä | Enintään yksi voi ylittyä |
Pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksistä säädetään Valtioneuvoston asetuksessa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (PMA). Sekä mikro- että pienyritykset voivat laatia tuloslaskelman, jossa yritys liikevaihdon sijaan esittää ensimmäisenä eränä liikevaihdon ja ostojen jäämän – bruttotuloksen. Yritys voi tällä tavoin piilottaa liikevaihdon ja ostojen rakenteen ja suhteen. Paitsi, että liikevaihtotieto itsessään on jo kausikohtaisen kannattavuuslaskennan lähtökohta, bruttotuloslähtöisestä tuloslaskelmasta luottoluokittaja ei voi laskea liikevaihtoon perustuvia tunnuslukuja, jotka taas ovat olennaisia luottoluokitusarvioinnissa. Bruttotuloslaskelman laatiminen oli kyllä mahdollista ennen nykyistäkin lainsäädäntöä pienyritykselle, mutta rahamääräiset kriteerit olivat alemmat, taseen osalta 3,65 M€, liikevaihdon osalta 7,3 M€. Uuden lainsäädännön pohjana olleessa EU-direktiivissä vastaavat raja-arvot olivat 4 M€ ja 8 M€, mutta jäsenvaltioille annettiin optio korottaa näitä arvoja enintään puolitoistakertaisiksi ja Suomi käytti tämän option täysimääräisesti.
Kun suomalaisten pienyritysten määrä näin laajeni, tarkoitti se bruttotuloslaskelman laatimismahdollisuuden avautumista vastaavalle määrälle yrityksiä. Asetus tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 2016. Kirjanpitovelvollinen sai kuitenkin soveltaa tätä asetusta tilinpäätökseen, joka laadittiin asetuksen voimaantulon jälkeen. Tämä näkyy myös Bisnoden tilastossa jo vuonna 2015 päättyneiden tilinpäätösten osalta verrattuna edellisvuoteen. Vuoden 2014 aikana päättyneiden tilikausien tilinpäätöksistä Bisnoden kannassa 11,67% esiintyi ilman liikevaihtoa, vuonna 2015 vastaava osuus oli jo 15,08%. Osaltaan tätä hyppäystä jo tässä vaiheessa selittänee myös asian lainsäädäntövaiheessa saama julkisuus. Toisin sanoen osa niistä yrityksistä, joilla bruttotuloslaskelman laatimismahdollisuus olisi ollut aiemminkin, siirtyivät käyttämään tätä mahdollisuutta ensimmäisen kerran vasta tilikaudella 2015. Trendi laatia bruttotuloslaskelma on kasvanut tasaisesti, tilikauden 2017 tilinpäätöksistä jo 18,67% oli vailla liikevaihtotietoa. Suurimmalla osalla yrityksiä tilikautena on kalenterivuosi, mutta Bisnoden kantaan jo taltioitujen vuonna 2018 päättyneen tilikauden tilinpäätöksistä jo reilu viidennes (21,74%) on vailla liikevaihtoa.
Toisena merkittävänä luottoluokitusta vaikeuttavana seikkana on taseen puolella PMA 4:2§:n mikroyrityksille suoma pelkistämismahdollisuus vieraan pääoman esittämisessä. Säännöksen mukaan riittää, kun vieras pääoma on eritelty kahteen erään, pitkäaikaiseen ja lyhtyaikaiseen velkaan. Ilman vieraan pääoman tarkempaa erittelyä ei ole mahdollista erotella korollisia ja korottomia velkoja ja näin ollen kannattavuuden kannalta olennaisen tunnusluvun, sijoitetun pääoman tuotto%:n, laskenta vaikeutuu. Jos korottomat velat eivät näy eriteltynä, ne lasketaan sijoitettuun pääomaan ja siten sijoitetun pääoman tuotto% jää todellista pienemmäksi. Samoin käy vakavaraisuutta kuvaavalle omavaraisuusasteelle, mikäli saadut ennakot ja mahdolliset oman pääoman ehtoiset pääomalainat eivät näy omina erinään. Kun myös liitetietojen ja toimintakertomusten julkaisemisvelvoitetta on kevennetty, niidenkään kautta ei lisätietoa välttämättä välity.
Liikevaihtotieto itsessään on jo AAA-luokituksen yksi edellytys, alle 170000 euron liikevaihdolla korkein luokitus ei ole mahdollinen. Suhteellinen velkaantuneisuus (yrityksen velkojen suhde toiminnan laajuuteen) on myös oltava tiedossa, mikäli AAA-luokitus myönnetään. Ilman liikevaihtotietoa tämä ei ole mahdollista, tunnusluvussa yrityksen kokonaisvelat suhteutetaan liikevaihtoon. Samoin vieraan pääoman erittelyn puuttuminen voi toisinaan laskea luokitusta, jos sijoitetun pääoman tuotto tai omavaraisuusaste jää tämän takia todellista alemmaksi.
Aiemmin AAA-luokituksen saaneet yritykset ovat toisinaan yhteydessä saatuaan tietää menettäneensä korkeimman luokituksen ja kysyvät syytä tähän. Kun heille ilmenee, että se johtuu bruttotuloslaskelmaan siirtymisestä tai mahdollisesti vieraan pääoman erittelyn puuttumisesta, ovat he oman kokemukseni mukaan poikkeuksetta toimittaneet puuttuvat tiedot käyttöömme. Bruttotuloslaskelmaan siirtyminen saattaa joskus tulla yllätyksenä myös yrityksen johdolle. Sinällään se on yllättävää, koska tilinpäätöksen laatiminen on yrityksen hallituksen vastuulla eli bruttotuloslaskelmaan siirtyminen pitäisi olla sen oma päätös.
Korkeamman luottoluokituksen mukanaan tuomaa positiivista julkisuutta ei kannata välttää. Lähtökohtaisesti lain ja asetusten mukaisia kevennyksiä on järkevä hyödyntää, mutta itsetarkoitus esimerkiksi liikevaihdon ilmoittamatta jättäminen tai vieraan pääoman erittelemättömyys ei saa olla. Mitä enemmän yrityksellä on yhteistyökumppaneita, sitä tärkeämpää on antaa toiminnastaan enemmän informaatiota myös tilinpäätöksen kautta. Vallankin, jos se on positiivista. Avoimuus helpottaa eniten yritystä itseään, kun ulkopuolista rahoitusta varten ei erikseen tarvitse välittää lisätietoa (lisätieto, esim. liikevaihto ei ole tällöin myöskään tilintarkastuksen varmentamaa tietoa). Samoin kilpailutukseen mukaan pääseminen ja varsinkin siinä menestyminen edellyttää yritykseltä avoimuutta myös tilinpäätöksen osalta.
Mikäli kaupparekisteriin laaditaan yleiseen jakeluun bruttotuloslaskelma, voi Bisnodelle toimittaa erikseen laajemman liikevaihdollisen version sähköpostitse: asiakaspalvelu@bisnode.com. Näin saatu lisäinformaatio auttaa meitä omassa luokitustyössämme ja sitä kautta asiakkaitamme luottopäätöksiensä tekemisessä. Eniten tästä hyötyy kuitenkin yritys itse, kun luottoluokitus näin mahdollisesti kohenee.