Dun & Bradstreet selvitti äskettäin naisten osuutta johtajista 17 maassa. Tutkimuksen mukaan täysin miesjohtoisten yritysten määrä on laskenut. Suomessa osuus on kuitenkin muita Pohjoismaita suurempi
Viime vuosina yritykset ovat lisänneet joustoa liiketoimintamalleihinsa, ja naisten määrän lisääminen johtotehtävissä tuo monia liiketaloudellisia etuja.
Dun & Bradstreetin uusi tutkimus “Women in Business 2023” osoittaa, että täysin miesjohtoisten yritysten määrä on vähentynyt tutkituissa maissa tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana ja naiset nousevat johtotasolle vaikkakin hitaasti.
Maiden välillä on kuitenkin selviä eroja. Kun tarkastellaan Pohjoismaita, Suomessa naisten määrä johtotehtävissä on pysynyt käytännössä samana (+0,1 %), Ruotsissa (−2,5 %) ja Norjassa (−2,0 %) määrä on laskenut ja Tanskassa noussut (+3,1 %). Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vastaava kasvu on +5,3 %.
Suomessa miehillä on edelleen 90 % yritysten johtotehtävistä. Yli 250 työntekijän yhtiöistä 81 %:lla ei ole lainkaan naisia johdossaan. Alle 50 työntekijän yhtiössä luku on hitusen parempi, 85,7 %.
Vaikka Ruotsissa miesten osuus johtajista on suunnilleen sama (89 %), täysin miesjohtoisten yhtiöiden osuus on selvästi pienempi: suurissa yrityksissä 26,4 %, pienissä 35,3 %. Myös Norjassa ja Tanskassa on moninaisuudessa päästy selvästi Suomea pitemmälle.
"Viimeiset kolme vuotta ovat muuttaneet tapaamme ajatella. Nuorten sukupolvien vaatimat entistä joustavammat työskentelytavat ovat nousussa, ja pandemian jäljiltä luotamme joustoihin enemmän.
Tätä taustaa vasten naisilla on uusia mahdollisuuksia nousta johtaviin asemiin. Jatkamme kehityksen seuraamista”, sanoo Dun & Bradstreetin Henkilöstöjohtaja Marianne Langhorn.
Naisten asemaa analysoitiin myös yhtiön koon sekä taloudellisen ja henkilöstömäärien kehityksen mukaan sekä ESG-aiheiden mukaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millä aloilla eri maissa oli eniten naisia johtotehtävissä.
Vastuullisuudessa naisten asema johdossa näkyy etenkin eettisissä ja hallintotapakysymyksissä. Tähän sisältyvät hallituksen vastuu, osakkeenomistajien oikeudet, liiketoiminnan avoimuus, lakien ja määräysten noudattaminen sekä liiketoiminnan sietokyky ja vakaus.
Yhtiöt sijoittuvat vertailussa erityisen hyvin silloin, kun johtotehtävistä yli 50 % on naisilla. Suomessa 25,9 % tällaisista yhtiöistä saa keskivertoa paremmat ESG-pisteet.
Aloja tarkastellessa on selvää, että vaikka Suomessa miehiä on kaiken kaikkiaan selvästi eniten johtotehtävissä, joillakin aloilla on keskimääräistä enemmän naisia johtoasemissa. Näilläkin toimialoilla vain yksi viidestä johtajasta on nainen. Naisvoittoisia johtoryhmiä oli eniten seuraavilla aloilla: muu vähittäiskauppa (40,1 %), sosiaalipalvelut (30,7 prosenttia) ja terveyspalvelut (25,1 prosenttia).
Taloudelliseen menestykseen ja liikevaihdon kehitykseen ei käytännössä vaikuta se, onko yhtiö mies- vai naisjohtoinen.
Työntekijämäärissä naisjohtoisissa yrityksissä henkilöstön vaihtuvuus on ollut pienempi viimeisen viiden vuoden aikana, kun taas miesjohtoiset yritykset ovat edellä työntekijämäärien kasvattamisessa. Suomessa sen sijaan naisjohtoiset yhtiöt ovat palkanneet lisää väkeä 6 % enemmän kuin miesjohtoiset.
Metodologia
Women in Business 2022 -raportissa analysoimme vain yrityksiä, joissa on johtotehtäviä ja -tasoja näkyvissä datapilvessämme. Siksi mikroyritykset eivät kuulu analyysin piiriin. Analyysi tehtiin 17 maassa: Suomen lisäksi mukana olivat Bosnia ja Hertsegovina, Irlanti, Iso-Britannia, Itävalta, Kroatia, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Yhdysvallat.
Suomesta aineisto sisältää 28 452 kriteerit täyttävää yritystä. Lisäanalyyseissä analysoitiin johtotehtävissä olevien naisten prosenttiosuutta vuosina 2018–2022 sekä sellaisia näkökohtia, kuten onko yrityksen johdossa pääosin naisia (osuus 51–100 %) vai miehiä (osuus 0–50 %).
Women in Business 2023 -raportin voi ladata täältä
Yhteistiedot medialle
Tomi Rintanen
Puh. +358404822478
tomi.rintanen@kaiku.fi
