Dun & Bradstreet

Blogi

Kolme keskeistä toimitusketjutrendiä hankintajohtajille

Riskienhallinta hankinnoissa: globaalien häiriöiden tuomat uudet haasteet

Riskienhallinta hankintatoimessa on saavuttamassa kriittisen käännekohdan. Kauppajännitteet, poliittiset konfliktit sekä epävakaus keskeisillä globaaleilla alueilla lisäävät merkittävästi markkinoiden volatiliteettia, ja vaikutukset tuntuvat koko toimitusketjussa.

Auttaakseen organisaatioita navigoimaan näissä haasteissa Michael Seifert, Dun & Bradstreetin Euroopan johtava asiantuntija Automotive- ja Manufacturing Center of Excellence ‑yksikössä, jakaa näkemyksensä toimitusketjun hallintaa jo nyt muokkaavista trendeistä sekä tarjoaa käytännönläheistä ohjausta siihen, miten yritykset voivat vastata muutoksiin tehokkaasti.

Hankinnan on toimittava tiedon keskuksena ja hyödynnettävä dataa ja informaatiota tehokkaasti. Vain näin globaalien toimitusketjujen monimutkaisuus voidaan hallita.

Michael Seifert | Lead Automotive & Manufacturing Expert

TRENDI 1: Toimitusketjun resilienssi

Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka ratkaisevan tärkeää nopea reagointikyky on toimitusketjun hallinnassa. Yritykset, jotka saavat tiedon toimitushäiriöistä liian myöhään, eivät ehdi toimia ajoissa ja voivat pahimmassa tapauksessa kohdata merkittäviä taloudellisia seurauksia. Tämän vuoksi toimitusketjun resilienssin vahvistaminen on keskeistä mahdollisten häiriöiden ennakoivassa hallinnassa. Seifert korostaa, että resilientit toimitusketjut ovat nousseet merkittäväksi kilpailueduksi. Hänen mukaansa yritykset, jotka pystyvät varmistamaan toimitusvarmuuden tässä epävarmassa maailmassa, saavuttavat selkeän kilpailuedun ja nousevat halutuiksi liikekumppaneiksi.

Seifert nostaa esiin myös uusien dataekosysteemien, kuten Catena‑X:n, merkityksen erityisesti valmistavassa teollisuudessa. Nämä ekosysteemit rakentuvat yhteisten standardien, datasuvereniteetin ja yhteentoimivuuden varaan, mahdollistaen tehokkaan tiedonvaihdon koko arvoketjun läpi.

Seifert painottaa myös yhteistyön ratkaisevaa roolia laajempien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hänen mukaansa yhteistyö on ainoa toimiva keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävyyteen, kiertotalouteen tai hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvät tavoitteet. Kysynnän ja kapasiteetinhallinnan integrointi laadunvarmistukseen lisää läpinäkyvyyttä, mikä parantaa paitsi kilpailukykyä ja tehokkuutta myös vahvistaa koko arvoketjun resilienssiä.

TRENDI 2: Toimittajahallinnan monimutkaisuuden kasvu

Tiukentuvat sääntelyvaatimukset, uudet pakotteet sekä kunnianhimoiset ilmastotavoitteet luovat uusia haasteita hankintatiimeille globaaleissa toimitusketjuissa. Näiden paineiden myötä hankinta ei voi enää keskittyä pelkästään hintaan ja volyymeihin. 

”Hankintatoimi ei tänä päivänä tarkastele enää vain hintaa ja määrää. Sen on huomioitava laaja joukko muuta tietoa: keitä toimittajani ovat tasolta 1 aina tasolle n? Mitä kauppareittejä he käyttävät? Kuinka kestävästi he toimivat? Mikä on heidän hiilijalanjälkensä? Kaikki nämä tekijät lisäävät merkittävästi toimittajahallinnan monimutkaisuutta,” Seifert kuvaa.

Hänen mukaansa hankintaorganisaatioiden on otettava nämä tekijät systemaattisesti huomioon ja tehtävä tarvittavat valmistelut pystyäkseen hallitsemaan tähän liittyvää kasvavaa kompleksisuutta.

TRENDI 3: Strateginen hankinta innovaatiojohtamisen välineenä

Nykyään hankintatoimella on strategisen hankinnan kautta yhä suurempi vaikutus yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja toiminnan kestävyyteen. Toimittajien valinta ja johtaminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Tällä lähestymistavalla varmistetaan, ettei toimitusketjuun synny pullonkauloja ja että yrityksen kannattavuus säilyy.

Keskeisessä roolissa on uusien toimittajien tunnistaminen – erityisesti sellaisten, jotka tarjoavat kehittyneitä teknologioita, materiaaleja, tuotteita ja palveluja. Nämä toimittajat vahvistavat yrityksen innovaatiokykyä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mikä johtaa tyytyväisempiin asiakkaisiin ja lopulta liiketoiminnan kasvuun. Tämä edellyttää paitsi tiivistä yhteistyötä organisaatiorajojen yli myös aiempaa syvällisempää ja kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä hankintamarkkinoista, trendeistä sekä vakiintuneista että nousevista toimijoista. Laaja‑alaisen ja monimuotoisen tiedon tehokas käsittely on tässä prosessissa ratkaisevan tärkeää.

Modernin tiedonhallinnan keskeinen rooli

Yhteenvetona voidaan todeta, että perustavanlaatuinen muutos hankintatoimessa on väistämätön. Modernin tiedonhallinnan rakentaminen nousee tässä keskeiseen rooliin. ”Hankinnan on toimittava tiedon keskuksena ja hyödynnettävä dataa ja informaatiota tehokkaasti. Vain näin globaalien toimitusketjujen monimutkaisuus voidaan hallita,” Seifert toteaa.

Tämä edellyttää muun muassa markkinatietoa sekä yrityksen omaa toimittajatietoa. Pelkkä data ei kuitenkaan riitä. Ratkaisevaa on se, miten hankintatoimi hyödyntää tätä tietoa, miten siitä johdetaan konkreettisia toimenpidesuosituksia ja miten prosesseja johdetaan kokonaisuutena.

Tekoälyn rooli kasvaa merkittävästi tiedon määrän ja monimutkaisuuden hallinnassa. Generatiiviset tekoälyjärjestelmät pystyvät käsittelemään suuria tietomääriä ja analysoimaan monimutkaisia muuttujia, minkä ansiosta niiden suorituskyky ja hyödynnettävyys kehittyvät jatkuvasti. GenAI:n käyttökohteet ovat laaja‑alaisia ja ulottuvat perustietojen hallinnasta strategisiin analyyseihin, kuten riskienhallintaan ja toimittajavalintoihin. ”Jotta generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti, yritysten on oltava täysin tietoisia vastuustaan datan käsittelyssä. Eurooppalainen tekoälyn käyttöä koskeva lainsäädäntö tarjoaa tähän hyvän ja tärkeän viitekehyksen,” Seifert lisää. Tämä tarkoittaa paitsi tekoälyn käytön vaikutusten arviointia myös tietolähteiden tarkastelua – luotettava, uskottava ja ajantasainen viitetieto on tässä keskeisessä roolissa.

 Lataa toimittajariskiopas

Lataa