Kansalliset luottotietorekisterit – parempien luottopäätösten mahdollistajat

Tärkeä työkalu parempien luottopäätösten tekemiseen

Kotitalouksen ylivelkaantumisesta on tullut yhä suurempi ongelma viime vuosina kaikissa Pohjoismaissa. Elinkustannuskriisin jatkuessa yhä useammalla kotitaloudella on haasteita kustannustensa hallinnassa. Niille, joilla on paljon velkaa, ongelma on vielä merkittävämpi. Ylivelkaantumista ehkäisemään on luotu ns. positiivisia tai kansallisia luottotietorekistereitä, jotka antavat lainanantajille tarvittavaa tietoa vastuulliseen lainojen myöntämiseen. Lue artikkelistamme, miten luottotietorekistereitä on lähestytty Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Kansallisten tai positiivisten luottotietorekisterien, jotka tarjoavat luotonantajille kuluttajien luottokelpoisuuteen liittyvää dataa, katsotaan hyödyttävän sekä kuluttajia että luotonantajia. Ne suojaavat kuluttajia ja auttavat luotonantajia minimoimaan luottoriskit ja luottohäiriöt.

Erotuksena Suomessa jo käytössä oleviin rekistereihin maksuhäiriömerkinnöistä, uusi positiivinen luottotietorekisteri tarjoaa luotonantajalle tietoa yksityishenkilöiden lainoista ja tuloista.

Norjan velkatietoja koskeva laki tuli voimaan marraskuussa 2017

Laki edellyttää, että pankit ja muut lainanantajat ilmoittavat Norjan velkarekisteriin kolmenlaisia velkatietoja:  

1. kulutusluotot, joissa on sovittu takaisinmaksuaika,  
2. lainajärjestelyt, joilla tarkoitetaan rahoitusjärjestelyä, jossa asiakas voi nostaa aiemmin takaisin maksettuja summia ilman luotonantajan hyväksyntää 
3. laskutuskortit, eli maksukortit ilman sovittua rajaa (allokaatio), mikä edellyttää koko saldon maksamista kokonaisuudessaan eräpäivään mennessä. 

“Norjassa pankit suhtautuvat erittäin myönteisesti kansalliseen luottotietorekisteriin ja siihen, että sääntelytoimenpide toimii tarkoitetulla tavalla. Kansallinen luottotietorekisteri on lisännyt merkittävästi läpinäkyvyyttä ja tarjonnut yleiskuvan vakuudettomien luottojen velkatilanteesta viranomaisille, pankeille ja kuluttajille”, kertoo Janne Jansen, Subject Matter Expert, Norjan Dun & Bradstreet.

Suomessa positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön huhtikuussa 2024

Rekisteri sisältää tietoja yksityishenkilön lainoista ja tuloista. Myös omaehtoiset luottokiellot ilmoitetaan rekisterissä. Suomen luottotietorekisterin käyttöönoton tarkoituksena on ennen kaikkea ylivelkaantumisen torjunta ja paremman tietopohjan luominen sekä yksittäiselle luotonannolle, että luottomarkkinoille.

Tavoitteena on myös, että yksityishenkilöt saisivat koottua ja ajantasaista tietoa omasta luottotilanteestaan yhdestä paikasta.

“Suomessa odotamme, että positiivinen luottotietorekisteri helpottaa vastuullista luotonantoa, kun luotonantajilla on käytössään kattavat tiedot hakijan veloista ja tuloista. Myös maksuvaralaskelmat paranevat rekisterin tietojen myötä”, kertoo Pasi Leino, Strategic Solutions Sales Director, Suomen Dun & Bradstreet.

Ruotsissa hallituksen esitys kansallisesta luottotietorekisteristä (SKRI) on ollut lausuntokierroksella syksystä 2023 lähtien.

SKRI-rekisterin päätarkoitus on tarjota luotonantajille mahdollisuuksia saada parempi kuva kuluttajien veloista ja vähentää sen avulla riskialtista luotonantoa. 

“Ruotsin kansallinen luottotietorekisteri tarkoittaisi, että kaikki Ruotsin markkinoiden toimijat voisivat hakea tiedot yhdestä paikasta. Se ei ratkaise kaikkia alan haasteita, mutta auttaa rahoitusalan toimijoita parempien ja tarkempien luottoarvioiden tekemisessä, kertoo Malin Höök”, Head of Product Development, Dun & Bradstreetin Pohjois-Euroopan alue. 

Kaiken kaikkiaan kansalliset luottotietorekisterit ovat luotonantajille tärkeä väline lainanhakijoiden luottokelpoisuuden arvioinnissa ja ylivelkaantumisen ehkäisemisessä. Norjasta saadut kokemukset osoittavat, että rekisteri auttaa rajoittamaan kotitalouksien velkaongelmia ja tarjoaa paremman tietopohjan yksilöllistä luotonantoa.