Mikä on tosiasiallinen edunsaaja, ja miksi sillä on väliä?

Jatkuvasti lisääntyvä sääntely edellyttää, että yritykset tietävät, kuka todella omistaa yrityksen ja hallitsee sitä. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi tosiasiallisilla edunsaajilla on todella merkitystä ja miten compliance-tiimit voivat päästä askeleen edelle. 

 

Tosiasiallisen edunsaajan arviointi ei ole kuin neulan etsimistä heinäsuovasta - se on kuin neulan etsimistä kasasta muita neuloja. Vaikka yritykset ovat pyrkineet löytämään yhden totuuden lähteen, tosiallisten edunsaajien jäljittäminen erityisesti kansallisten rajojen yli on usein käytännössä vaikeaa. Tämä johtuu etenkin erilaisista kansallisista tiedonantovaatimuksista, edunsaajatietoja sisältävien rekisterien statuksesta sekä käyttöoikeuksista Euroopan unionissa (EU). 

Eli, mikä on tosiasiallinen edunsaaja? Miksi sillä on merkitystä? Entä miksi compliance-tiimien on oltava valppaina ja otettava selvää asioista? 

Aloitetaan alusta. Tosiasiallinen edunsaaja on luonnollinen henkilö, joka viime kädessä omistaa tai hallitsee yli 25:tä prosenttia yrityksen osakkeista tai äänioikeuksista tai jolla on muulla tavalla määräysvalta yrityksessä tai sen johdossa.  

25 prosentin kynnysarvo on jo pitkään ollut normi, mutta sääntelyviranomaiset ja organisaatiot harkitsevat nyt matalampia kynnysarvoja suuremman riskin tilanteisiin, ja jopa 15, 10 tai 5 prosentin tasoja on ehdotettu.

Kaikki eivät halua tulla tunnistetuiksi tosiasiallisiksi edunsaajiksi. Monet rikolliset käyttävät tarkoituksellisesti yritysten läpinäkymättömyyttä piilottaakseen henkilöllisyytensä, tilin todellisen tarkoituksen sekä yritykseen liittyvien varojen tai omaisuuden lähteen tai käytön. 

Tämä voi tapahtua veronkiertotarkoituksessa. Tavoitteena voi olla estää viranomaisia jäljittämästä henkilö- tai yritysrikosten, kuten rahanpesun, lahjonnan ja korruption, tuottamaa hyötyä. Lisäksi tavoite voi olla valtion tukeman terrorismin verhoaminen. Olipa syy mikä tahansa, monet yksityishenkilöt, yritykset ja muut liiketoimintayksiköt hyödyntävät tosiasiallisia edunsaajia koskevia perinteisesti löyhiä sääntöjä laittoman hyödyn saamiseksi.  

Äskettäisessä Europolin raportissa uhkaavista rikollisverkostoista todetaan näin: 

”86 prosenttia rikollisverkostoista käyttää laillisia liiketoimintarakenteita tai -yhteisöjä, ja nämä ovat avain rahanpesuun.”

Onko asia kansainvälisten viranomaisten otteessa? 

Viranomaiset maailmalla taistelevat vastaan. Esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia normeja määrittävä kansainvälinen toimintaryhmä Financial Action Task Force (FATF) on antanut valtioille ja säännellyille yhteisöille tosiasiallisia edunsaajia koskevia ohjeita riskipohjaisen toimintatavan soveltamisesta asiakkaiden käsittelyyn. 

FATF:n suosituksissa esitetään toimenpiteitä, jotka koskevat oikeushenkilöiden läpinäkyvyyttä ja tosiasiallisia edunsaajia, sekä suosituksia, joita maiden olisi sovellettava estääkseen oikeushenkilöiden väärinkäytön rikollisiin tarkoituksiin.

Näitä suosituksia ovat:

• Oikeushenkilöihin ja oikeudellisiin järjestelyihin liittyvien riskien arvioiminen 
• Oikeushenkilöiden ja oikeudellisten järjestelyjen tekeminen riittävän avoimiksi 
• Sen varmistaminen, että toimivaltaisten viranomaisten saatavilla on oikea-aikaisesti tarkat ja ajantasaiset tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevat perustiedot. 

Tämän lisäksi vuonna 2015 julkaistun 4. EU:n rahanpesudirektiivin tavoitteena oli puuttua rahanpesuun, veronkiertoon ja terrorismin rahoitukseen tekemällä tosiasiallisista edunsaajista yritysten keskeinen huolenaihe. Jäsenmaita vaadittiin panemaan direktiivi täytäntöön kesäkuussa 2017. Seuraava 5. rahanpesudirektiivi laajensi näitä toimenpiteitä vahvistamalla tosiasiallisia edunsaajia koskevia julkisia rekistereitä koskevat vaatimukset.

Tämä avoimuus on kuitenkin haurasta, kuten osoittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös, jonka mukaan näiden rekistereiden julkinen saatavuus on pätemätön. 

Näin ollen äskettäisellä rahanpesun torjuntaa koskevalla paketilla (6AMLD) on siirrytty takaisin kohti tiukempia pääsyvaatimuksia ja oikeutetun edun todistamista. 

Tämä tuo mukanaan käytännön ongelmia ihmisille, jotka yrittävät osoittaa omistajuutta, koska kullakin maalla voi nyt olla erilaiset pääsyvaatimykset ja mekanismit tietojen saamiseksi. 

Kun tiedot ovat rekisterissä, ne voivat näkyä eri muodoissa, eri kielillä, eri merkistöinä ja jopa fyysisinä kopioina (esimerkiksi PDF-tiedostoina). 

Nämä datahaasteet voivat vaikeuttaa datan automatisointia ja tehokasta käsittelyä sekä datan elinkaaren, ajantasaisuuden ja tarkkuuden ymmärtämistä. 

Kaikki tämä tapahtuu, ennen kuin olemme tarkastelleet veroparatiiseja ja vastaavia, joita rikolliset käyttävät hyvin nopeasti hyväkseen.

Miten oikeat tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot voivat parantaa resilienssiä ja lisätä tehokkuutta? 

Yritysten on varmistettava, että ne ymmärtävät uudet riskit heti riskien ilmaantuessa. Tämä tarve on korostunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mikä johti useisiin rajoittaviin toimenpiteisiin ja pakotteisiin. 

Tosiasiallisista edunsaajista voidaan hankkia ja ylläpitää tietoja pääasiassa kahdella tavalla: 

• Manuaalinen keruu ja säännöllinen tarkastus 
• Automatisoidut prosessit 

Manuaalinen tapa ei yleensä pysty skaalautumaan tai reagoimaan riskeihin nopeasti, koska tietoja päivitetään määräajoin: usein 1, 3 tai jopa 5 vuoden välein.

Sitä vastoin automaattinen tapa voi virtaviivaistaa prosessia ja reagoida muutoksiin niiden ilmaantuessa, jolloin tiimisi voivat keskittyä vain tarvittaviin asioihin ja välttää kalliita säännöllisiä tarkastuksia, joissa vain havaitaan, että riskissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. 

Mitä siis voit tehdä? Käytännössä haluat ratkaisun, jonka avulla organisaatiosi voi saada globaaliin osakeomistukseen ja merkittävään määräysvaltaan liittyvän kriittisen datan käyttöön nopeasti ja tehokkaasti. Ratkaisun avulla on tarkoitus päästä käsiksi tosiasiallisten edunsaajien ja hallintarakenteiden ”Graalin maljaan” ensimmäisen kerran, useammin ja nopeammin. 

Sen vuoksi on järkevää käyttää analyysi- ja tutkimustyökaluja näiden yhteyksien luomiseen ennen kuin ”syväsukellat” näitä yrityksiä ja ihmisiä koskeviin tietoihin asiakkuuden luomisvaiheessa. Tämä säästää aikaa ja rahaa ja mahdollisesti vähentää tarkastettavien yritysten määrää.

Voit esimerkiksi: 

• Visualisoida yrityksen omistusrakenteet, mukaan lukien vähintään 0,01 prosentin omistusosuus. 
• Hankkia ja ylläpitää kattavia tietoja omistuksesta, mukaan lukien osakkeiden tyyppi ja prosenttiosuudet. 
• Ymmärtää pörssilistattujen tai säänneltyjen yhtiöiden ja niiden tytäryhtiöiden rakenne. 
• Tunnistaa valtion omistamat yritykset. 

Kun käytössä on oikeat järjestelmät ja prosessit, voit tunnistaa neulan muiden neulojen joukosta, täyttää läpinäkyvyyttä koskevat compliance-säädökset sekä luoda ja hallita asiakassuhteita paremmin.

Harkitsetko compliance-prosessisi mullistamista? Tutustu KYC-oppaaseemme. 

Dun & Bradstreetin jatkuvaan asiakkaan tuntemiseen (pKYC) pureutuva opas auttaa compliance-tiimejä toteuttamaan saumattoman pKYC-prosessin. Opas kattaa kaiken aina riskienhallinnan määrittämisestä automaation hyödyntämiseen sekä tosiasiallisen edunsaajan (UBO) tunnistamiseen asti. Tutustu parhaisiin käytäntöihin, joiden avulla voit maksimoida compliance-prosessisi tehokkuuden ja minimoida compliancesta aiheutuvat kustannukset.